JUOKSEN KULTAISELLA HIEKALLA AURINKORANTAA

voisin toki joskus yrittää alkaa kirjoittelemaan tännekin säännöllisesti, tai sitten voisin poistaa tän kokonaan. mutta koska kyseessä oon minä, ei kumpikaan tuu todennäköisesti tapahtumaan tässä elämässä. aattelin kyl et voisin syksyllä opetella kirjottamaan tätäkin, on meinaa vähä häpeällistä olla kirjottajalukiossa ja "kirjottaa" näin jäätävää paskaa joka postaukseen. tosin ei niitä siellä oletettavasti kiinnosta mitä tännekin tungen, mut kuitenki, ymmärtäkää jos tahdotte. ehkä on vaa parempi jos ette.

jokatapauksessa oon elossa, tällä ainutlaatuisella hetkellä istun pyörivässä tuolissa korvessa asuvien kummieni luona, kiroon helvetillisen kipeitä lonkkia ja polvee, kärsin ihan jumissa olevista hartioista, niskasta ja selästä sekä puolirevenneistä vatsalihaksista. lisäks mun puhelin sano eilen sopimuksen irti ja nyt sit yritän elvyttää sitä ja lasken tunteja siihen että saan muutaman viikon päästä uuden. saa nähä saanko sen parin viikon päästä perjantaina kun siirryn seuraavaan landekaupunkiin, vai joudunko odottamaan vajaat kuus viikkoo siihen että oon palannu kotiin. uskokaa tai älkää, mut rukoilen ensimmäistä. 

mut palataan mun erittäin kiinnostavaan elämääni. oon ollu maanantaista kuopion lähellä sijaitsevas pikkukylässä joka kantaa nimee pöljä, eiköhän jo nimi kerro mikä meininki meil tääl on emmin kans! :D ahw, parhautta. ollaan paistettu itteemme kolmenkymmenen asteen helteessä, uitettu koiria ja ponia, raivattu tallia tyhjäks ja urheiltu. (naurakaa pois, mun lihakset ovat kuolleet.) 

joku ilta sitten suoraan täs meidän päällä oli myrsky. melko jäätävää. kuulemma radios oli käsketty täälläpäi asuvia pysymää sisällä, ja emmin iskä sai maata pitkin sähärin salamasta. .. sara+ukkonen+salamat+metsän keskellä oleminen=kuolema. THANKS GOD OON ELOSSA.

en muista millon olisin taas nauranu näi paljoo, tää tekemisen meininki on jotai sanoin kuvaamatonta. ei kukaan normaalia muistuttava oo näin sekasin!

olin täs just ekan viikon kesätöissä palvelutalon keittiössä, ja voin rehellisesti sanoo et mulla on kivaa siel. okei voitte kuvitella millä fiiliksillä herään aamulla 5:55 muutaman tunnin yöunien jälkeen.. ikinä ei pitäis lukee iltasin hyvää kirjaa, niitä ei vaan voi jättää kesken! t laukusta löytyy pari kappaletta stephen kingiä, charlaine harrisin samaa verta ja aron mustia helmia kiratalla, joka on kavereiden mukaan suomalaisen kirjallisuuden parhautta. 

onkohan mun elämässä tapahtunu muuta mainitsemisen arvosta. kamala ku en hahmota mitään ympärillä tapahtuvasta, jotenki viimeset viikot on ollu vaa yks vaaleenpunanen pilvi muutamalla mustalla alueella. mun pieni ymmärrys ei riitä käsittämään enää mitään, vaikken lopulta tiedä mitä sen pitäisikään käsittää. saattaako huomata et mun aivot liihottelee erittäi kaukana kesälaitumilla, mut kai se on vaa hyvä.

meen jatkamaan mun täydellistä auringonpalvojan elämää. ♥

heipsu.

+ mun täydellinen auringonpalvonta muuttuikin perunapellon kitkemiseksi, en sit tiedä oliko se niin täydellistä, mutta tulipahan tehtyä. "ai saatana, vittuperkelehelvetti, vetäkää kätee saaaaatana" emmi ja sara kommunikoi metrin korkusten nokkosten kanssa.

VARJOISTA VALOIHIN LENTÄÄ ANNA, SIIPIEN SUOJASSA KANNA

Niin paljon kerrottavaa, niin vähän sanoja. Hetkiä jolloin haluaisin tyhjentää kaikki ajatukset ajatusseulaan, nukkua vuorokauden ympäri ja tutkia niitä sit yks kerrallaan. Vihaan sitä kun pienessä ajassa tapahtuu paljon isoja asioita, eikä mun ymmärrys kykene sisäistämään niitä ollenkaan, ja sit ykskaks kaikki ne asiat rävähtääkin vasten kasvoja antamatta hetkeekään aikaa vetää henkeä ja ottaa tukee. Kaikki on helvetin hyvin, paremmin kun niin pitkään aikaan, en ymmärrä miks musta tuntuu tälle.

Tiiättekö, tää on just sitä kun saralla on ikävä.

Sanosinko, että se kun sisäistäminen iskee vasten kasvoja bussin lähtiessä asemalta ei oo lainkaan mun elämän kohokohtia. Ei ainakaan sillon kun lattiatasolta ylös noustessa kerkee just näkemään ikkunasta sen ainoon ihmisen kenen luo haluais päästä jäävän taakse ja lopulta häviävän kokonaan. Sillon olis mielummin missä tahansa muualla kun vieraiden ihmisten kanssa bussissa, mistä ei pääse yrittämälläkään pois, itkemässä samalla kun kangaskassi päättää pettää ja leväyttää kaikki tavarat takaisin lattialle. 

Tiedän et kuulostan erittäin huomionhakuiselle, mut en tiiä, ehkä mä vaan oon tavallista huomionhakuisempi, ihan miten vaan.

Mut muuten mulle kuuluu vaan ja ainoostaan hyvää. Vietin just täydellisen viikon iitun kanssa, ja nii, mulla ei vieläkään oo niitä sanoja kuvaamaan sitäkään maanpäällistä taivasta. jos noin nyt voi sanoo. ikävä :c ♥

Tehtiin tiistaina jotain ihan hullua, - muutakin kun herättiin pakotettuna kasin aikaan ylös (tai siis mä heräsin ja toi toine osapuoli veti onnellisesti unta viel melkei tunnin) - joo, käytiin hålessa ottamassa kieliin reiät! Kerkesinkin haluta kyseisen rei'ityksen vaan ja ainoostaan kymmenisen vuotta, muistan liianki hyvin kun porukka oli eskassa sillai "jee haluun korvikset" ni tyylille uskollisesti meitsin suusta kuulu "haluun kielikorun perkele". No mut tässä se nyt on ja pikkuhiljaa tää kipuki alkaa laskee. TÄÄ ON NII COOL.

Täällä mä nyt sit kuuntelen aamupoikia ja tungen viimeisiä tavaroita laukkuihin. Kohtapuoliin sit raahaamaan matkalaukkua, läppärireppua ja ainakin yhtä kangaskassillista tavaraa jkl liikenteen avustuksella keskustaan, sokoksen kosmetiikka-alennuksien kautta kohti siilinjärvee ja pöljähoodsei.
Edessähän olis sit tosiaa kuuden viikon reissaamista ilman ainuttakaan himaan palaamista, saa sit nähä missä kiireessä viskon omaisuuttani menemään ja pakkaan orivettä kohti viimesenä lomailtana. Alle seittemän viikkoo siihenkin. ♥
Tosiaan, huomenna sit toiseen kesätyöhön. Pitäkää peukkui etten räjäytä koko paikkaa!

ps. MULLA ON TREENIMOTIVAATIO.
haluun tatuoida feenixin yläreiteen.
arvatkaa tarviiko siihe timmit reidet.

EN TIENNY ET ELÄMÄ VOI OLLA NÄI TÄYDELLISTÄ

Mun maailmaa viimeset neljä/viis vuotta ohjannut unelma on totta. 

En kykene sisäistämää tätä todeks, oikeestaan ainoo mihin kykenen enää on ääretön itkeminen ja hihitys. 

En oo ikinä ollu näin onnellinen, en ees tajua et tää on mun elämä.

Pääsin kirjottajalukioon, lähden orivedelle.

ja arvatkaa mitä, iitu tulee kanssa,

ja iidu.

Jos vaan osaisin niin kertosin miltä musta tuntuu, tää on nii uskomatonta etten vaa pysty.

Itkin jo sitä et noi kaks edellä mainittua ihanaa pääsee sinne mutta mä en, ja just sillon kun olin purskahtamassa ihan hirveeseen itkuun, alkaa mun kännykkä huudattamaan lanaa täysillä.

Ai että vähä itkin, vollotin ja kiljuin ravintolassa niinku vesiputous.

kiitoskiitoskiitos,

maailma on aika ihana paikka ja elämä harvinaisen täydellistä. 

♥

mä tiedän ettei tästä saa selvää, mut yrittäkää ymmärtää. mun suurin unelma on just käyny toteen. ♥

Pradan mekkoni repaleina tuulessa, punaiset korkkarit maantien ojassa

eilen, 

jäi vaan julkasematta. 

Huomenta sitten vaan,

On aika luksusta nukkua seittemän tunnin yöunien päälle vielä tunnin päikkärit, tosiaan kun tää viikko on tullut mentyä muuten joka yö alle viiden tunnin silmien sulkemisilla. Tää viikko on ollu aivan kamala, mut samalla sit aika ihanakin.

Aloin tottakai oottamaan maanantaina kuuden aikaan soittoo orivedeltä, meni ehkä vartti kun jo kirjaimellisesti itkin ja tärisin kännykkä kädessä ja odotin. Odotin. Ja arvatkaa kahesti mitä, mä odotan vieläkin. En oo pystyny keskittymään koko viikolla mihinkään, oon keittäny kahvia ilman kahvinpuruja, tiputtanut kahdet valokuvakehykset lattialle ja saanu hysteerisiä itkutärinäpaniikkikohtauksia. En osaa nukkua enkä olla hereillä, koomaan vaan eteenpäi. Iitu soitti tänää opistolle ja kerto sen jälkee, et sinne onki tullu hirvee hakuryysis, ja viimesillä on haastattelut huomenna. Mä jumalauta meen sinne huomenna polkutraktorilla kysymään et pääsenkö mä vai en, jos se viesti ei tavoita mua sanoista huolimatta huomenna. 

Havaitsin tänään et oon päässy yhteishaulla sotelle. Kaikki ketkä tuntee mua yhtään paremmin nii varmaa nauravat tai parkuvat tuskasta ajatukselle musta sotella. Ei sillä, haluun auttaa ihmisiä, mut sille alalle oon ihan liian herkkä ja empaattinen. + en kestä yhtään verta tai piikkejä, jo ajatus saa oikeesti mun päässä heittämää. Mut toisaalta, kaikki on menny viimeaikoina niin hassuks et ehkä musta sais tehtyä kolmessa vuodessa kunnollisen sosiaalihuoran, tai siis lähihoitajan.

  En osaa sanoilla kuvata kuinka paljon haluun orivedelle, 

haluun enemmän kun se on ees mahdollista.

Mutta oli tosta yhteishakujen tuloksista jotain hyötyäkin, oon ollu niin onnellinen et oon jopa itkeny sen takia, joo, mun maailman rakkaimmat ja tärkeimmät ihmiset pääs opiskelemaan just niihin kouluihin mihin halusivatki. Ollaan sekoiltu, itketty, huudettu ja oltu semi kauheita ihmisiä erittäin monta kertaa sen takia, että ollan stressattu ja panikoitu noita tuloksia niin paljon. Enhän mä nyt voi mitää muuta ku fiilistellä ja olla onnelline noiden kahden puolesta, + toki kaikkien niden muiden lukuisien mitkä on nyt hymy korvissa opiskelujen takia. (---:

Toisaalta kerkesin kyllä parkumaan sitäkin et me ollaan nyt virallisesti eri kouluissa.. Yh, saa nähä miten shokissa tuun olemaan ensimmäiset päivät ja viikot kun mulla ei ookkaa uskollisia Elainoita ympärillä. :c

Mut jees, toivottavasti saan huomenna syyn olla maailman onnellisin kirjoittajalukiolainen!

huomatkaa, oon pullava hiuspuoli.

Sit semmonen pienenpieni ilmoitusluontonen asia, jota aattelen sillä aivojen puolikkaalla mikä ei stressaa orivettä: IITU TULEE MEILLE NELJÄN YÖN PÄÄSTÄ !!1 tarviiko mun ees sanoo enempää, aa, oon erittäi onnellinen. :3

Onkohan mun elämässä ees tapahtunu viimeaikoina mitää muuta ilmoittamisen arvoista,
lähen leipomaa mokkapaloja töihin.

Rukoilkaa et oon tääl viel huomennaki kirjottelemassa.

♥ heipsu.

KIRJOITIN PART 1

Aattelin et en tuu julkasemaan tänne ikinä mitään omia tekstejäni, mut pienen ulkopuolisen pakottamisen jälkeen päädyin sit kuitenki tunkemaan tän pätkän tänne. ETTÄ KIITOS VAAN JENNI >:( 

Hha oon julma, en suostunu ees laittamaan mitään uusimmista teksteistä, tän kirjotin tosiaan joku kuukaus takaperin. Olis löytyny kyl huomattavasti parempiakin tekstejä, mut en tiiä, en vaa tykkää laittaa niitä julkisesti luettaviks. Tiedän et saan kohta hirveen huutosaarnan kun ne joilla luetutan mun tekstejä on lukenu tän jo kauan sitten, mut sori puput.

Tää vaan synty yks yö, enkä sit jaksanu koskaan työstää tätä loppuun.

Joten älkää tappako mua, saa nähä kui monta minuuttia tää pysyy täällä ennenku alan katua ja poistan tän.

Heräsin säpsähtäen. En tiedä mikä minut herätti, mutta sydämeni takoi kiivaasti pienen rintalastani suojassa. Kurkkuani kuivasi, vedin varovasti paksun untuvapeitteen sivuun, en tahtonut anastaa viereeni käpertyneeltä enkeliltä tämän unta. Tytön utuisen vaaleansinisiksi värjätyt, pellavan pehmät hiukset kehystivät tämän siroja, viattomia kasvoja. Hymyilin pimeyteen hiipiessäni huoneesta viileään käytävään.

Kostutin huuliani kylmään veteen, annoin silmäluomieni peittää näkökenttäni syleilemällä toinen toistaan. Kun avasin silmäni seuraavan kerran, katseeni vangitsi jokin jota en ollut äsken huomannut. 

Kuu.

Lähes apaattisesti annoin askeltani kantaa minut ikkunalle, kirpeä pakkasen käsittelemä tuuli puski iholleni hyttysverkon läpi, pidin siitä. Mutta kuu. Tapansa omaisesti se sai minut unohtamaan kaiken muun, maailma kikattavine lapsenlupauksineen ja verisine murhesateineen jäi kuun loistaessa varjoon. Vedin sisääni raikasta yöilmaa, saatoin maistaa saalistavan pöllön yksinäisen huhuilun ja lehtien pintaan kertyneen kasteen kielelläni. 

Olin aina pitänyt yöstä, sen hiljaisesta alistumisesta päiväksi nimetyn veljensa syrjäyttämäksi. Ihmiset elivät päiviä, palvoivat aurinkoa, minä en. Sen suhteen olin aina ollut erilainen, yöhön tuudittautuva elämän raiskaama lepakko. Kuu veti minua puoleensa, oli kuin se flirttaillen pyytäisi seuraamaan hohkaansa, joka yksin valaisi mustaan verhoutuneen taivaankannen. Oli kuin pieni osa sen lumosta olisi siirtynyt minuun, kuun voimalla jaksoin kahlata päivästä toiseen. Tiesin, että se palkitsisi taisteluni. Vaikka maailma palaisi auringon aikana kiirastulessa, kuu tulisi antamaan synninpäästöni.  

Tämän pienen kiintopisteen avulla jaksoin kahlata päivästä toiseen antautumatta, ainoana päämääränäni kohdata kuun valkeus.

                                   

                                    Kuu tuli joka yö,

                                   ja joka yö se pelasti minut maailmalta.

joomoi.

MOI PALLUKKA, OOT MUN ELÄMÄ

Joskus melkei unohtaa miten huippuu on olla aidosti onnellinen, 

miltä tuntuu kun voi nauraa niin et kyyneleet valuu poskin poskia ja vatsalihakset meinaa revetä,

miten helvetin hyvää on syödä kaks päivää pelkästään kaikkee nutellaan dipattuna,

miten huikeeta on liikkuu paikasta toiseen pyörällä ihanan ihmisen kanssa meidän tyylillä tottakai biksut päällä autotien reunaa

miten helppoo voikaan olla saada fiilis kattoon tanssimalla ja laulamalla keskellä pihaa,

miten muistaa olevansa elossa kun juoksee vaatteet päällä järveen,

miten itsensä voittaneelta tuntuu siinä vaiheessa kun lähtee biksuissa julkiselle rannalle ja lentää laiturilta järveen,

miten täydellistä voi olla kun pystyy olemaan täysin omaitsensä ja elämään täysillä mitään häpeemättä.

En ymmärrä mitä oon tehny et oon saanu mun elämään näi ihania ihmisiä,

ja tässä yks ihanimpia. ♥

Mulle tulee niin kova ikävä ;__;

rakastan sua pallukka,

rakkain pikkusisko ikinä. <3

näytän niin tuskaselle ettei mitää rajaa, mut kattokaa nyt miten ihana toi blondiini on. ♥ !!

ps. koitan tehä tänää/huomenna sellasen kaikenkattavan postauksen, mulla on erittäin paljon asiaa. saa sit nähä kui paljon haluun niistä tällai julkisiks, mut kirjottelempa kuitenki. C:

STRESSAUSTASD

Oon niin väsynyt etten jaksa ajatella, yh. Pitäis varmaan asennoitua ja opetella menemään ajoissa nukkumaan, kun noi kesätyöt pakottaa nousemaan seiskaan mennessä ylös.

Kuten otsikkokin jo kertoo, stressaan taas ihan helvetisti ja muutenki mulla on just sellanen asdgjtheyhyawvittu olo, ollu monta päivää, itseasias päättäreistä alkaen. Haluun ne orivedel tulokset ja yhen ihanan tänne, sit olisin maailman onnellisin. :-----(♥

Vaikka periaattees oon nytki onnelline, oon vaa nii väsyny ja stressine. En osaa kuvata kui paljo mua ahdistaa, saati sitä mikä sen aiheuttaa. Mut uskon et aika monesta tuntuu täs tilanteessa tälle, mun on silti pakko valittaa. En tykkää niin yhtää.

Mun on pakko yrittää tehdä kokoajan jotain, tai muuten en kestä omaa raivostuttavuuttani. Töissä oli melkojäätävää kun vietin aikalailla tunnin omala käytävällä purkamassa mappeja, siinä oli niin paljon aikaa ajatella. Oli erittäi lähellä etten purskahtanu kyynelehtimään sielläkin, en malta odottaa et saan elämäni takasin.

Mut muuten mulle kuuluu vaan hyvää! Eilen heräsin kuudelta, ja oltiin kaks vaille seittemän pyöräilty töihin ja leimattu kortit. Mulla on seittemän tunnin työpäivät, mut tein eilen ja toissapäivänä reilut tunnit ylimäärästä. Tänään oli tarkotus tehdä kaks, mut en sit kyenny kun en onnistunu pitämään silmiä auki.

Eilen pyöräilin töiden jälkeen keskustaan tapaamaan ihanaista lesbokenguruani (vinkki vaan, ei kannata pyöräillä semilyhyessä mekossa..) ja päädyttiin koluamaan tunteella alennusmyyntejä ja kirpparin halpispöytää. Mukaan lähti kaiketi viidet farkut: kivipestyt vaaleensiniset 9,95e/Cubus, alunperin veromodan vaaleehkonsiniset peräti 10snt hintalapulla, samaan hintaluokkaan kuuluivat myös ginajeansin ihmeellisen harmaanvihreet ja vissii kans veromodan tummanharmaat. 1,50e meni Onlyn mustiin farkkuihin, toinen euro 3/4 hihaseen tummansinivalkoseen raitapaitaa ja kaks euroo mustaan minihameeseen. Sit pyörähdin h&mltä uuden, iha normin mustavalko raitasen tpaidan, ja harmaasiniraitanen minihame vaan hyppäs mun syliin siitä aletangolta.

Joskus kasin aikaan lähdin sit polkemaan takasin kotiin, ja kun erittäin väsyneenä, raahustin mun huoneeseen, mun uus läppäri ootti mua sängyllä. :3 thih, tykkään tästä.

Tänäänkin pyöräilin keskustaan, tosin tälläkertaa kirjastoon. Olisin halunnu Kingin Uinu, uinu lemmikkini ja Sofi Oksasen Baby Janen, mut eihän kumpikaan niistä mun tuurilla ollut saatavilla. Löysin kuitenkin ensimmäisenä mainitun kirjailijan teoksista ton Eksyneiden jumalan, joten luen sit sen. Ja koska kyseessä oon minä, ei varmaan oo yllättävää että mukaan lähti myös jotain ei-niin-olellista. t lainasin harry potter ja kuoleman varjelukset äänikasetin... mun elintaso lähti huimaan nousuun kun aloin kuuntelemaan kui se lukija lausuu niiden nimet ja loituja.. "flööör delakuuri" ja "siipirdium lentiuusa". Ja sit sorruin _taas_ lainaamaan Henkien kätkemän :---( ehkä ihanin elokuva ikinä.

Mulla oli taas kauheesti asiaa mitä halusin kertoo, mut voitte olla ihan varmoja et mun pää lyö taas tyhjää.

Mun pitäis siivoo just nyt mun huonetta, koska totanoin, tää näyttää aika pahalle. Ja sit pallukka ♥ tulee meille viikonlopuks, joten eikai mun vaa auta muu kui alkaa siivoomaan.

Et sellasia meitsillä,

jatkan tästä siivoomista ja soitan lana del reytä luvattoman lujaa.

+ oon iha liekeissä ku mulla on pitkästä aikaa toimiva webbi. oon vähä katkera siitä et en saanu ladattuu tänne niitä kaikkei herkimpiä otoksia, tiiätteks niitä missä voi venyttää tai kääntää naaman näyttää iha hirveelle. :---D et täs pari mun naamaa, HHA, joo yritin tappaa teidät omaa oksennukseenne, sanokaa jos onnistuin.

++ tosiaan omistan tällähetkellä kosmetiikkapuolelta peräti nestemmäisen rajauskynän ja poskipunan, eikä mulla oo mitään motivaatioo lähtee ostoksille. et sen takia oon iha naturel.

+++ kattokaa nyt tätäki XDXD mulla on liian hauskaa tän webin kanssa.

älkää tappako mua, jooko XD

KESÄLOMAILEVAA MEININKIÄ

27°C, täydellinen auringonpaiste, bikinit [lue: biksujen yläosa ja farkkushortsit, minähä en mihinkää biksu alaosiin ala tunkeutumaa], maailman rentsuin aurinkotuoli, purkillinen aurinkorasvaa, disneyn satuja ja hyvää musiikkia.

= täydellistä lähentelevä tapa aloittaa kesäloma, + ensimmäinen monen tunnin auringonpalvonta ilman palamista!1

Käytiin Kikin kanssa aamupäivällä kirpparilla lisäämässä mun vaatekaapin kokoo vaaleenharmaalla niittitopilla, kesämekolla ja korkeevyötäröisellä hameella. Lisäks löysin mun kaksvee pikkusiskolle supercoolit mustat legginssit, missä on säärien sivuissa vetskarit, ne on nii mahtavat!

Vaatteista puheen ollen, sain eilen kauheen stressi-itkun keskellä päähänpiston alkaa siivoomaan, että saisin jotain muuta ajateltavaa.. Tulipahan sitten heitettyä pienehkö muovikassillinen kosmetiikkaa etc. menemään, vaatekaapista samankohtalon koki kolme ja puol kassia. Aattelin tosiaan vihdoin ja viimein uudistaa mun vaatekaapin, oon kuitenki kasvanu ihmisenä niin paljon täs viimesen puolen vuoden aikaan, et haluun muutoksen näkyvii myös mun vaatekaappiin. koska sieltä löytyy edelleen rippeitä mun ernu-, hippi-, ja liisakausista.. + siitä kun oon ollu kaks kokoo pienempi tai isompi kun nyt xd. Joten miksipäs ei, nyt on vaa kauhee polte päästä kiertämää kirppareita ja alennuskoreja!

Ehh, tosiaan kirjotin ton eilen illalla, ja jatkan nyt tän päivän kuulumisia. Ihan näin selvyyttä tuovana infona.

Mulla oli tänää ensimmäine kesätyöpäivä, ja olinki siel sit kunnialla tunnin vaadittua pidempään. Tajusin meinaa et oon töissä ensviikolla kun saan tulokset Orivedeltä, ja jos se vastaus on kieltävä, en todellakaan tuu pystymään mihinkään muuhun kun hirveeseen itkuun. Päätin sit et teen tälläviikolla sen verran tunteja sisään et voin ottaa yhen päivän vapaaks, jos joudun siihen itkukierteeseen, muussa -ja erittäin paljon toivotummassa- tapauksessa voin sit tehdä lisää tunteja sisään ja ottaa ainakin perjantain vapaaks!

Muutenkin oon helvetin onnellinen siitä että mulla on just nää viikot töitä, kuolisin meinaa hermoromahdukseen jos joutuisin vaa istumaan kotona, tuijottamaan kelloo ja stressaamaan tuloksia. Töiden lisäks aattelin tehä vapaa-ajalla mahollisimman paljon kaikkee, ettei mulle yksinkertasesti jää aikaa ajatella. Tähän mennessä oon siivonnu kosmetiikka- & vaatekaapit ja käyny kunnolla lenkillä, seuraavaks aattelin pestä ikkunat, seinät,  laittaa julisteet uuteen uskoon ja mahdollisesti saada vihdoin aikaseks maalaa sen sateenkaaren mun seinään! Sit voisin alkaa stailaamaan vaatteita, ja tottakai ehdottomasti nähä kavereita ja olla ulkona jajaja. Toisaalta pelkään -ja oikeestaa tiedän- et tuun polttamaan itteni ihan loppuun, mut haittaahan siitä on vasta siinä vaiheessa jos sieltä orivedeltä nyt oikeesti tulee se ei. mm, onneks en voi kuitenkaa kuolla vielä sillon lopullisesti, koska iitu <3 tulee meille seuraavalla viikolla ja saan viettää tyylii parhaan viikon ikinä! ja muutenki meen orivedelle vaikka väkisin, joten en aio kuolla ihan vielä, kerron tarkemmat aikataulut sit ensviikolla jos siihen tulee tarve. Rukoilkaa et pääsen sinne, mulla ei oo mitään elämää jos en ,_,
Viikonloppuna näänki sit pitkästä aikaa mun rakasta pallukkaa, ja maanantaina voinki alkaa jo odottaa tuloksia. Huiui!

Ainii, mun kesäloma on jo nyt tungettu ihan täyteen!

ekan viikon oon töissä, viikonlopun pallukan kanssa.
tokan viikon oon kans töissä, sunnuntaina on mun pikkuveikan konffis.
kolmannen (juhannus)viikon oon iitun kanssa! iha loppuviikosta lähen kummien luo siiliin.
seuraavat kolme viikkoo oon kummien&pikkuserkkujen luona landella, ja käyn siitä töissä palvelutalon keittiössä.
heti viimesen työpäivän jälkeen hyppään bussiin ja matkustan suonenjoelle karnevaaleille mun parhaiden naisten kanssa, ja vietän sillä reissulla about kaks viikkoo. 
sit en oo ihan varma mun aikatauluista, mut vissii seuraavan tai sitä seuraavan viikon aikana nään taas iitun! ja sit oon lupautunu (ja haluan) lähtee toiselle kummitädille kesäorjaks, ja haluisin ihan hullusti kerkee näkemään Pinzjaa! ikävöin kovin :C. 

Tossa oli tosiaan ehkä puolet siitä mitä haluan tehdä, saa sit nähä miten saan ajan riittämään. Jos pääsen Orivedelle nii äiti tulee kyl laittamaa mun kesäsuunnitelman harvinaisen litteiks, se ei todellakaan tuu antamaan mun juosta koko kesää ympäri suomee, jos oon muuttamassa elokuussa kotoo pois.

Mut jatkan tääl mun lempiharrastusta, aurinkotuolissa makaamista! Kohta sit siivoomisen kautta lenkille.

MULLA ON RUUSUJA JA IHANIA YSTÄVIÄ

Oon oottanu niin monta vuotta sitä, et pääsen pois peruskoulusta.

Jos en oo ihan väärässä niin tänää se sit tapahtu,

kävin mekko päällä hakemassa ruusun, 8,3 ka varustetun todistuksen ja stipendin, joka takia oon 50€ rikkaampi. Eilen sain jonku kunniamaininnan kirjallisuudesta ja pääosin kai siitä kui suoritin lukudiplomin (xd) ja sit mut äänestettii "kaikkien kaveriks". Hassua.

Kaikki sanoo ettei niistä ees tunnu sille et päästiin ysiltä ja ollaan kesälomalla, mut kyllä musta vaan tuntuu. Oon suorastaan hermoromahduksen partaalla jatko-opiskelupaikkojen kanssa, ja muuten musta tuntuu niin tyhjälle. Oon parkunu eilisen illan ja tän aamun aikana niin paljo etten osaa ees kertoo, nyt oon vaa sillai "ahaa mitä". 

Mut oikeesti oon kyl tosi onnelline siitä et toi on vihdoi ohi.

En jaksa vaan oottaa tietoo seuraavasta koulusta, kaikki kun varmaa arvaa minne haluan!!

Tosiaan mulla oli eilen sweet sixteenit, joita vietettii muutaman ihanan kanssa iha vaa hengaamalla meillä ja sit tossa pihalla. Tulipahan todettua et oon maailman paskin selittämää aliaksen sanoja! :--D Ainaki mulla oli kauheen kivaa, toivottavasti muillaki!

sit sain lahjojaki: maailman ihanimman mekon, tekokynsiä, kasvonaamioita, kirjan (mihin laitoin noi ihmiset kirjottaa ja nyt siel on kaikkee nii ihanaa et mua itkettää ja naurattaa on yhtäaikaa :c<3) kakskymppiä, koruja, hajuvettä ja muuta sellasta ihanaa. :3 kiitos, ootte ihania!

Sit saan täs joku hetki porukoilta uuden läppärin kunha keretään lähtee ostoksille ja sillai. 

meillä oli perjantaina ysien pukeutumispäivä, liikuimpa sit päivän arton ja tuksun kanssa XD<3

 Nyt oon vaa niin väsyny etten jaksa ajatella muuta olellista kirjotettavaa, mut lupaan pyhästi et kirjotan jotai järkevää täs joku hetki.

Superii kesäloman alkua sit vaa kaikille (---------: 

bilettäkää munki puolesta jookosta!