voisin toki joskus yrittää alkaa kirjoittelemaan tännekin säännöllisesti, tai sitten voisin poistaa tän kokonaan. mutta koska kyseessä oon minä, ei kumpikaan tuu todennäköisesti tapahtumaan tässä elämässä. aattelin kyl et voisin syksyllä opetella kirjottamaan tätäkin, on meinaa vähä häpeällistä olla kirjottajalukiossa ja "kirjottaa" näin jäätävää paskaa joka postaukseen. tosin ei niitä siellä oletettavasti kiinnosta mitä tännekin tungen, mut kuitenki, ymmärtäkää jos tahdotte. ehkä on vaa parempi jos ette.
jokatapauksessa oon elossa, tällä ainutlaatuisella hetkellä istun pyörivässä tuolissa korvessa asuvien kummieni luona, kiroon helvetillisen kipeitä lonkkia ja polvee, kärsin ihan jumissa olevista hartioista, niskasta ja selästä sekä puolirevenneistä vatsalihaksista. lisäks mun puhelin sano eilen sopimuksen irti ja nyt sit yritän elvyttää sitä ja lasken tunteja siihen että saan muutaman viikon päästä uuden. saa nähä saanko sen parin viikon päästä perjantaina kun siirryn seuraavaan landekaupunkiin, vai joudunko odottamaan vajaat kuus viikkoo siihen että oon palannu kotiin. uskokaa tai älkää, mut rukoilen ensimmäistä.
mut palataan mun erittäin kiinnostavaan elämääni. oon ollu maanantaista kuopion lähellä sijaitsevas pikkukylässä joka kantaa nimee pöljä, eiköhän jo nimi kerro mikä meininki meil tääl on emmin kans! :D ahw, parhautta. ollaan paistettu itteemme kolmenkymmenen asteen helteessä, uitettu koiria ja ponia, raivattu tallia tyhjäks ja urheiltu. (naurakaa pois, mun lihakset ovat kuolleet.)
joku ilta sitten suoraan täs meidän päällä oli myrsky. melko jäätävää. kuulemma radios oli käsketty täälläpäi asuvia pysymää sisällä, ja emmin iskä sai maata pitkin sähärin salamasta. .. sara+ukkonen+salamat+metsän keskellä oleminen=kuolema. THANKS GOD OON ELOSSA.
en muista millon olisin taas nauranu näi paljoo, tää tekemisen meininki on jotai sanoin kuvaamatonta. ei kukaan normaalia muistuttava oo näin sekasin!
olin täs just ekan viikon kesätöissä palvelutalon keittiössä, ja voin rehellisesti sanoo et mulla on kivaa siel. okei voitte kuvitella millä fiiliksillä herään aamulla 5:55 muutaman tunnin yöunien jälkeen.. ikinä ei pitäis lukee iltasin hyvää kirjaa, niitä ei vaan voi jättää kesken! t laukusta löytyy pari kappaletta stephen kingiä, charlaine harrisin samaa verta ja aron mustia helmia kiratalla, joka on kavereiden mukaan suomalaisen kirjallisuuden parhautta.
onkohan mun elämässä tapahtunu muuta mainitsemisen arvosta. kamala ku en hahmota mitään ympärillä tapahtuvasta, jotenki viimeset viikot on ollu vaa yks vaaleenpunanen pilvi muutamalla mustalla alueella. mun pieni ymmärrys ei riitä käsittämään enää mitään, vaikken lopulta tiedä mitä sen pitäisikään käsittää. saattaako huomata et mun aivot liihottelee erittäi kaukana kesälaitumilla, mut kai se on vaa hyvä.
meen jatkamaan mun täydellistä auringonpalvojan elämää. ♥
heipsu.
+ mun täydellinen auringonpalvonta muuttuikin perunapellon kitkemiseksi, en sit tiedä oliko se niin täydellistä, mutta tulipahan tehtyä. "ai saatana, vittuperkelehelvetti, vetäkää kätee saaaaatana" emmi ja sara kommunikoi metrin korkusten nokkosten kanssa.
+ mun täydellinen auringonpalvonta muuttuikin perunapellon kitkemiseksi, en sit tiedä oliko se niin täydellistä, mutta tulipahan tehtyä. "ai saatana, vittuperkelehelvetti, vetäkää kätee saaaaatana" emmi ja sara kommunikoi metrin korkusten nokkosten kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti