NOSTALGIAA

Koska uusi kouluni (joka tuntuu niin paljon enemmän kodilta kuin koululta, luokkaki on enemmän kuin perhe!) on täydellinen, niin päätin ettiä jotain hyvää edellisestäkin. Toisinsanoen mun piti siis pelastaa vanhan läppärin muistista kaikki olellinen, ja oon tässä muutaman tunnin nauranu vedet silmissä päivänvaloa näkemättömille videopostauksille ja erittäin seksikkäille  otoksille.

Mutta voi helvetti, kattokaa nyt tätäki. 

Arvatkaa miten hyvää tää teki mun polville, joista toisessa on tälläkin hetkellä rusto paskana ja ristisiteet siinä kunnossa että polvilumpio menee kokoajan paikaltaan. EN MALTA ODOTTAA MILLOIN TÄÄ ALKAA ORIVEDELLÄKI.

ps. vietin tässä loistavan päivän rakkaan saukkuni kanssa ♥

pps. itken verisiä kyyneleitä koska kaipaan mun pinkkejä hiuksia ;_; yhyhyhy.

18TUNTIA

HUOMENNA ! ♥

KATTOKAA MITEN NÄTISTI OSASIN PAKKAA ! oon kyllä varma et 99% tavaroista unohtu kotiin, mut viikon päästähän voin tulla raahaamaan seuraavaa kuormaa.

Kuten kuva kertoo, tavarat on suurinpiirtein pakattu, huone sinnepäin siivottu, heippoja sanottu ja  silmät päästä itketty. Kohta pääsen viettää iltaa/yötä maailman kaikkeuden rakkaimpien naisteni kanssa ♥ oh. 

Käyttäydyn ihan kun olisin lähdössä kymmeneks vuodeks maailman toiselle puolelle, mut minkä mä sille voin et en oo ikinä muuttanu ennen pois kotoo. Thanks god Orivesi on sen verran lähellä Jyväskylää, et pääsen sieltä vaivattomasti kotiin halaamaa ystäviä ja lievittämään koti-ikävää. 

Ei mulla sit muuta ollutkaa. Oon suhteellisen sekaisin tästä jännityksestä ja sitä rataa, jospa kaikki nyt menis kaikesta huolimatta hyvin ja sillai. Mä todella toivon.

+ tuhotkaa mut jos unohdan aamulla läppärin kotiin..... oon meinaa suhtellisen varma et niin käy.

EIKÄ SYNTISEN MAAILMAN SYNTINEN LAPSI PYSTY KOSKAAN RAKASTAMAAN

Vajan kolmen tunnin yöunet on erittäin ihastuttava ajatus silloin, kun pitää istua kymmeneltä [= erittäin varhain aamuyöllä] kampaajalla suhteellisen ihmismäisen näköisenä.. Oli suhteellisen turha reissu, seuraavan kerran voin käyttää ne 45e johonkin olelliseen.

Sieltä mentiin sit käyttämään muutama kymmenen euroa Tiimarin pinkkeihin koulutarvikkeisiin.. voi kyllä, kaikki vihoista kumeihin ovat pinkkejä. wups. Sit haettiin Jameralta psyka, historia ja joku helvetin maol/mao/maon/manoasdfksk mikä ihme olikaan juttu joka liittyy kai matikkaan tai fysiikkaan tai johonkin. En todellakaan tiedä mikä se on, mutta ehkä se selviää tässä joskus. Nytpähän voin vihdoin sanoa omistavani kaikki alkuun tarvittavat koulukirjat!

Pitihän se käydä sitten keräämässä mukaan lasit, paistinlasta ja kauha, pikkulusikoita, jumalattomasti teetä, kosmetiikat ja kaikki vastaava tarpeellisuus. Nyt edessä onki sit tää kohde pakkaaminen.. Itken verta jo ajatukselle. En ymmärrä mihin saan mahdutettua kaikki noi elämää tärkeämmät muuttokuormat, alkaen vaaleanpunaisesta kosteusvoiteesta ja pinkeistä topsuista..

Istun keskellä täydellisen hallitsematonta katastrofia (voin vaan toivoa ettei äiti aio tulla enää yhtään kertaa käskemään mua syömään, se meinaa saa sydänkohtauksen jos näkee mihin kuntoon sain tän kymmenessä minuutissa..), haaveilen yrttiteestä ja sateenropinasta. Yön Varietee on rakkautta. 

♥ AMANDA ON MUN MIES. oottakaa vaan kun päästään tekee yhdes ruokaa. näytän megalihavalle anteeks.

Mulla on ikävä mun Pinzjaa jonka kanssa vietettiin tässä just muutama astetta täydellisempi päivä. Tää on kamalaa.

Kuulostan ihan yhynyyhkylle mut oikeesti oon aika ilonen. Enkä vaan vähän, tosi ilonen jos tarkkoja ollaan. Kai, en tiiä. En osaa ajatella enää mitään muuta kun sitä, että mun pitäis pakata ja yrittää saada jotain aikaseks.

Tulkaa leipoo mulle croisantteja jooko.

"Maailma muuttuu, ei tää oo kun jonkun friikin ylläpitämää sirkusta"

Voi helvetti mikä yö. En oo tainnu ikinä odottaa näin paljon että aamu tulis, enkä usko enää hetkeekään että tuun nukkumaan tänä yönä. Valvon ja ajattelen liian täydellistä elämääni ja itken ihmisiä. Missä vaiheessa fiilis ja elämäntilanne menee niin täydelliseksi että se romahtaa? Miks niin ylipäätään tapahtuu. Helvetti sanon minä.

Istun vaaleenpunaisissa pitsishortseissa ja samaa tasoa olevassa yläosassa vilttiin kääriytyneenä, nojaan suklaanaamio kasvoilla patteriin ja juon aitoo sitruunateetä. Holen Dying on jotain liian täydellistä. Kiitos vain Baby Janelle tästä rakkauden kohteesta.

I am so dumb

Just beam me up

I've had it all forever

I've had it all forever

I've had eneough

Nonii se siitä. En malta odottaa ensviikkoo, tää stressin, ahdistuksen, panikoinnin, ikävän, kasvukipujen ja ties minkä muun keskeltä on suhteellisen paska yrittää löytää itseään. 

On muuten mielenkiintoista elää huoneessa, jossa kaikki julisteet on revitty seiniltä, kaikki käyttökelpoiset vaatteet on matkalaukussa/muovikasseissa, pitkin huonetta on meikkipusseja täytettynä ties millä krääsällä, etin kolme varttia korviskasaa ja sen jälkeen yli tunnin kynsiviiloja. Mua ei selvästi oo tehty muuttamaan omaisuuttani toiselle paikkakunnalle. Eikä ainakaan elämään tän hävityksenkauhun keskellä.

Kolme yötä. Ohmy.

Kerroinko et mun piti lopettaa shoppailu? Nojaa, piti kuitenkin. Maanantaina löysin kuitenkin itteni loikkimasta onnellisesti alusvaateosastojen alennuksilla, lähtipä mukaan maastokuvioiset pillifarkutki. Samalla reissulla keräsin mukaan myös pari paitaa ja jakun. Tänään -tai eilen, miten sen nyt ottaa- mun oli tarkotus ostaa punainen huulipuna ja metsästää paistinpannua. Kappas, mukaan lähti se punainen huulipuna, -kiilto, luomivärisetti, kynsilakkoja, maailman söpöimmät sukat (anteeks oon pakkomielteinen), kasvonaamioita, kajaali, pinkkejä meikinpoistoliinoi... pari erittäin ihastuttavaa toppia, korkkarit, servettejä (huoh sara, huoh) ja pinkki leikkuuveitsi! Huomaatteko, mua ei vaan saa päästää kauppaan ilman että joku takavarikoi pankkikortin ja sitoo mut lepositeillä sairaalasänkyyn vaatekauppojen ajaks. 

Sain lopullisen hermoromahduksen mun kuolleita punaisia hiuksia kohtaan. Tein taikatemppuja ja ne on tummanruskeet, -jätin sit kuitenki juurikasvun paikallee, tiedän, oon liian hyvä tässä hommassa.. Huomenna pitäiski sit olla istumassa kymmenen aikaan kampaajan tuolissa ja sönköttää mitä haluun tehdä näille. Nii, siinä vasta kysymys. 

Kiskottiin Venlan kanssa mun päiväkirjat, vihot, paperitasoa edustavat ficit, runot, roolipelit ja muu olellinen teksti alas kaapista.. En todellakaan tiiä miten päin pitäis olla kun luen seiskaluokalla syntyneitä henkeviä päiväkirjamerkintöjä, saati sitten runoja. Myötähäpeä itseäni kohtaan on maksimaalinen. Todennäköisesti aattelen samoin kun luen tän postauksen huomenna. Ehkä jätän lukematta. 

"...

Ei pitäisi kerätä muistoja,

sillä ihanimmatkaan muistot,

eivät jaksa lohduttaa,

kun tappava ikävä

kiertää sisällä

purkautuen joskus

mustina kyyneleinä".

nolous.

Tää tyttö alkaa siivoomaan näin aamuyön kunniaks. Loistavaa.

Huomenna jaksaa taas naurattaa.

♥ heipsu

sinne meni viimeinen lomareissu. sukulaisia, synttäreitä, särkänniemee, murua, maalaiselämää, telttailua, onnellisuutta, naurukyyneleitä, runotyttöilyä, kuutamoa, ahditusta, pelkoo, itkua, kasvukipuja, elämää ja elämistä.

Tää kesä oli kaikkee muuta kun kuvittelin ja toivoin sen olevan, mut en voi sanoo ettäkö olisin pettynyt. Kaikki on menny niin hassuks ja erilaiseks, asiat joista oon ollu varma onki menny päälaelleen ja siinä sitä ollaanki lennelty päin seiniä ilman mitään mistä pitää kiinni. Samalla taas oon löytäny itestäni uusia puolia yhtälailla kun muistaki ihmisitä, ja sen kautta oon oppinu ymmärtämään itteeni paljon paremmin.

Vaikka se ei tietenkään ulkopuolisille näy, en ees tunnista enää itteeni siitä tytöstä joka pari kuukautta sitten lähti ysiltä tietämättä yhtään mitä on edessä. En todellakaan yritä sanoo kokeneeni mitään pika-aikuistumista, voi, kaikkee muuta. En ees tiedä et mitä vittua yritän selittää, mut aaa, maailma on suhteellisen ihana paikka niinä hetkinä kun tajuaa ettei millään oo lopulta väliä. Mikään ei oo ikuista, ja se on melko täydellistä. 

Se olis sit tasan viikon päästä suuntana Orivesi! ohmy. Samaan aikaan itkettää ja naurattaa. Haluisin lähtee sinne samantien, huutaa vaan heipat ja hypätä autoon, samalla taas oon erittäin onnellinen siitä et tässä on vielä tää viikko. Aloitin tässä joku tunti sitten alustavan pakkaamisen koska mun ensviikko on ihan täynnä ja musta alkaa tuntumaan sille et taidan kylmästi viskoo koko omaisuuteni jätesäkkeihin ja raahaa ne mukaan.. t 1/18 osa mukaan lähtevistä vaatteista mahtu matkalaukkuun.. 

Tänään vietin muutaman tunnin laatuaikaa lempparinaisteni kanssa, oh, rakastan. ♥

Huomenna pitääki sit herätä siihen aikaan et oon kympiltä toisella puolella Jyväskylää Janitaiseni luona parin tunnin visiitillä ja sit juna-asemalle hakemaan yks rakkauspakkaus tänne muutamaks päiväks! Torstaina olis tarkotus lähtee ostamaan loput opistolle lähtevät tavarat ja suorittaa käsite pakkaaminen loppuun, perjantai meneeki sitten kavereita moikatessa ja illemmalla olis tarkotus kerää mun naisii tänne viettämää iltaa. Lauantai on sit pyhitetty perheen keskeiselle ajalle ja sunnuntaina TIEDÄTTE-KYLLÄ-MINNE. !

♥ ihanaista alkavaa viikkoo.

tää tyttö lähtee siivoomaan ja pakkailemaan.. 

we♥it luki mun ajatukset.
tältä se näyttää.
ja kuulostaa.
toivottavasti naapuritki tykkää lanasta,
ainakin ne saa siedätyshoitoo tällä volyymilla.